Tänään on iloinen ja surullinen päivä. On saavutettu aika, milloin ylitän työmarkkinoille maagisen rajan. En ole enää nelikymppinen, olen muuttunut viisikymppiseksi.
Olenko ylittänyt Parasta ennen -päiväni?
Jätetään tämä ajatus hautumaan ja siirrytään iloisempiin ja ajankohtaisempiin aiheisiin.
Labrahommat alkoivat! Hydrauliikka ja pneumatiikka jo viime viikolla, eilen torstaina alkoi Diesel- ja kaasumoottoreiden labrat ja tulevaisuudessa vielä automatiikan labrat. Tätä olen odottanut. Kuumeisesti!
Olen moottorilabroissa simulaatioryhmässä, koska olen elämäni aikana nähnyt aivan tarpeeksi moottoreita, lähinnä Moparin ja Opelin tekemiä. Tästä huolimatta olin torstaina tutustumassa koulun moottorilabraan, saan simulaatiotiimin jäsenenä penkkiajosta lähinnä vain Excel-tiedoston mutta muu jää mysteeriksi. On siis pelkästään luonnollista ja suorastaan tarpeellista, että käy katsomassa mitä ajossa tapahtuu ja mitä Excelin luvut tarkoittavat. Mitä löytyy suureiden takaa ja miksi.
Valitettavasti ja melko ymmärretävästi tiloissa ei saanut kuvata, joten joudutte luottamaan sanaani, että varsin vaikuttavan oloista toimintaa. Kyllä, tilat ovat aivan uudet, eikä ihan kaikkea ole vielä käytössä mutta kaikki asiat maailmassa tehdään niille annetuilla resursseilla. Labra oli ensimmäistä kertaa opiskelijakäytössä, mistä olen äärimmäisen tyytyväinen ja kiitollinen.
Kaikki sujui mallikkaasti, kaikki lohkon sisälle suunniteltu pysyi sillä puolella ja nesteet pysyivät piilossa. Aina ei käy niin.
Hydrauliikkalabroissa työn alle meni edelleen pneumatiikan tehtävä, kahden työsylinterin ohjaaminen ja myös muistipiirin rakentaminen 5/2 venttiilin avulla. Varsin mielenkiintoinen ja opettava tehtävä. Uutena ja varsin hämmentävänä asiana tuli vastaan rajaventtiili missä mekaanisessa "varressa" on nivellys. Toiseen suuntaan tapahtuu venttiilin toiminta mutta toiseen suuntaan mekanismi kulkee ilman että se vapauttaa venttiilin. Mystistä, pitää FluidSimissä tutkia asiaa nyt viikonloppuna.
Voimalaitostekniikassa simuloimme ydinvoimalan, Olkiluoto 1/2 oli työn alla. Prosim aiheutti hieman turhautumista siellä ja täällä opiskelijoiden keskuudessa, ohjelma on kieltämättä hieman haasteellinen ja sen käyttö vaatii malttia ja vakaata näppäinyhdistelmäkättä. Taustalla on siis se, että ohjelma toimii Autocadin päällä ja jos käyttää cadin näppäinkomentoja, niin yhteys Prosimin ja Autocadin välillä katkeaa ja tapahtuu kauheita asioita. Tai ainakaan simulaatio ei toimi.
Simulaation tarkoituksena oli hakea prosessin laitteille arvot, millä voimala toimii mahdollisimman samoilla arvoilla kuin todellinen vastineensa. Hyvin lähellä pääsin jo heti alussa, joten tehtävänä on enää merivesijäähdytyspiirin lämmönvaihtimen pinta-alan määrittäminen. Tässä on paljon hyötyä siitä, että aikanaan lämmönsiirto- ja virtaustekniikan kurssilla teimme vastaavan projektin, toki silloin oli kyseessä Wärtsilän meridiesel, joten virtaus- ja muut arvot olivat huomattavasti pienemmät. Laskujen periaate pysyy tietysti samana.
Näin, ensi viikolla hieman poikkeuksellinen viikko, maanantaina pieni operaatio ja yötä sairaalassa. Täten menee pilalle kaksi koulupäivää mutta uskoisin pääseväni kyllä tahtiin mukaan, luotan tässä opiskelukavereihini.
Noniin, nyt on aika skoolata, teen sen täällä tässä näytön ja selkänojan välissä. En usko siihen, että aikuinen ihminen juhlii itseään. Olen jo vuosia tehnyt määrätietoisesti työtä sen eteen, että minua ei muistettaisi. Lahjojen saaminen on lapsille tärkeä asia ja niin sen pitääkin olla. En ole koskaan ollut varsinaisen hyvätuloinen, enkä tule koskaan siihen tilanteeseen pyrkimäänkään. Siksi olen pitänyt mottona näissä asioissa "se on kuule ihan turha köyhien ihmisten vaihdella rahaa keskenään".
Kiitos jos jaksoit tänne asti, oikein hyvää viikonloppua tai huomista, riippuen siitä milloin tätä luet.
Menen jääkaapille ja tarkastan maitotölkin parasta ennen päivän.
Kommentit
Lähetä kommentti