Bileet!
Moronääs!
Viikko takana, meni tämän kirjoituksen tekeminen nyt tähän lauantaihin kuten huomaatte, selitän tässä vähän myöhemmin alempana.
Fysiikka menee edelleen matematiikkaharjoitusten parissa, pyöritellään kaavoja edestakaisin ja harjoitellaan tulevaa varten. Varmaan jo ensi viikolla mennään itse fysiikan puolelle. Harjoitukset toki näyttävät olevan fysiikan kaavoja mutta merkkien selityksiä ei käydä läpi.
Työturvallisuuskurssi alkoi, ensimmäiset 4 tuntia lusittu. Sinänsä ihan tärkeää asiaa, pitää varmaan sunnuntaina käydä vihkosta läpi koska maanantaina on aiheesta testin poikasta luvassa.
Matematiikassa touhutaan laskuharjoituksien kanssa, meillähän on siis työn alla 2 laskuharjoitussarjaa mitkä myöhemmin palautetaan Optima järjestelmän kautta. Vähän etukäteen tai itseasiassa paljonkin stressasin sitä että miten tämä opiskelu lähtee, olenko liian vanha, pysyykö tieto päässä, osaanko enää matematiikkaa. Huoli on ollut turha, oikin hyvin sujuu. Jännä miten viime viikko on vähän sumua, mitä tapahtui ja varsinkin minä päivänä mutta 22 vuotta sitten käydyt matematiikan tunnit näyttävät tulevan jostain takaraivosta. Ainakin näiden perus kaavanpyörittelyiden osalta. Seuraavassa luvussa näyttäisi olevan matriiseja, jotain muistikuvia niistäkin on, pistetuloa yms mutta muuten ei ulkoa osaa enää. Saa nähdä muuttuuko tilanne kun käyn oppikirjan esimerkkejä läpi, voihan tuolta otsan takaa taas löytyä jotain muistista.
Valmistustekniikka ja materiaalitekniikka alkoi tosiaan ja jälkimmäisestä labratkin kun edellisessä kirjoituksessa toin ilmi. Nyttemmin tuli sähköposti että valmistustekniikasta tulee myös labra, käymme Peltolan ammattikoulun tiloissa tekemässä työpäivän mittaisen labran missä käydään läpi ymmärtääkseni sorvaus yms metallitekniikkaan liittyviä tehtäviä.
Tuotedokumentaatio eli kavereiden kesken konepiirustus pääsi Autocad-aikaan. Ensimmäinen piirtoharjoitus oli työn alla, kovasti pyöriteltiin kappaletta kädessä ja vielä enemmän päässä. Yllättävän kivuttomasti meni, itselle mahdottoman miellyttävää touhua, aivot saivat käydä maksimilla, korvien välistä jopa kuuli sen raksutuksen kun pyörittelin kappaletta mielessäni. Erityisesti construction line tuli uutena asiana ja niiden käyttö eri muotojen hahmottamiseksi. Oikein miellyttävää touhua, tulen tulevaisuudessa melko varmasti katumaan tätä statementtia.
Tietotekniikka tai tarkemmin Excel-kurssi alkoi, kävimme läpi Excelin eri toimintoja, varsin alkeistasolta lähdettiin. Mikäs siinä, laskeskelin sitten palautettavia tehtäviä eteenpäin tunnilla, jääpä vähemmän tehtävää kotiin. Tässä jäi päällimmäiseksi mieleen erilaisten kaavojen käyttö, niistä pidin erityisesti, matemaattisten laskukaavojen käyttö solun sisällön laskemiseksi vaikutti kivalta.
Keskiviikkona oli kekkerit, FunkTIO 20, kierrettiin eri rasteja ja tehtiin salapoliisiteemaan liittyviä tehtäviä. Keskityimme enemmän juomapuoleen, teimme kyllä rasteja kun niitä vastaan tuli mutte emme ehtineet käydä kaikkia rastipaikkoja läpi. Jotenkin maistui hyvin, oli kiva porukka, juttu lensi ja kaikki olivat hyvällä fiiliksellä. Ilta jatkui kunnes itselle tuli halu lähteä kotiin. Taksi alle ja sillä kotiin. Kun pääsin kotiin ja aloin riisumaan eteisessä niin huomasin että puhelinta ei löydy mistään. Eipä sille enää siinä yöllä pystynyt mitään tekemään ja suoraan sanottuna omassa kunnossa ei ollut niin kamalasti kehuttavaa. Aamuun siis. Heräilin silmä kirkkaana ja aloin vielä kerran pingailemaan puhelinta mutta ei kello saanut yhteyttä puhelimeen. Kateissa se oli. Eikun kouluun tunneille, tietotekniikkaa ja matematiikka.
Yritimme siinä koulun aikana soitella puhelimeen siinä toivossa että joku vastaisi siihen. Muistin kuitenkin jossain vaiheessa että en tainnut muistaa laittaa puhelimen ääniä takaisin päälle koulupäivän jälkeen joten soitot saivat aikaan vain vaimean värinän.
Koulupäivän jälkeen pääsin kotiin ja aloitin hakemaan puhelinta Applen etsi puhelin -järjestelmän kautta. Puhelin löytyikin naapurikaupungista itselle tuntemattomasta osoitteesta. Tässä vaiheessa arvasin jo että puhelin oli jäänyt taksiin ja oli nyt kuljettajan kotosalla.
Tulostin kartan ja lähdin hakemaan puhelinta. Kaarsin oikealle kadulla ja talon pihalle. Hieman pelokkain tunnelmin ja soitin ovikelloa. Oven tuli avaamaan ihan pieni tyttö joka ei kauheasti kehdannut puhella mutta onneksi hänen isänsä tuli ovelle. Näytin hänelle karttaa jonka mukaan puhelimen pitäisi löytyä hänen asunnostaan. Hän sanoi että ei ollut löytänyt mitään mutta yhtäkkiä hän muisti minut "kyllä kyllä, pormestarinkatu, auto on tallissa". Kävimme tallissa ja siellä se taksi tosiaan olikin, kello sai yhteyden puhelimeen, laitoin pingin päälle ja sieltähän se puhelin löytyikin penkin välista auton pelkääjän paikalta. Parit kättelyt ja homma oli sitä myöden selvä. Vähän harmitti että en ollut älynnyt ottaa mukaan vaikka 20 € seteliä minkä olisi voinut antaa vaikka sille pikkutytölle.
Oli vähän jännä päivä ja ke-to yöunet olivat todella huonot joten olin kuolemanväsynyt. En jaksanut tätä blogiakaan päivittää joten nukkumaan, pitkät unet ja tässä ollaan. Muuten, ensi keskiviikkona uudet bileet, MiniKNB eli keltanokkabileet edessä. Toivottavasti tämä kuvio ei toistu.
Mukavaa viikonlopun jatkua, kyllä tämä tästä. Päivä kerrallaan eteenpäin!
Viikko takana, meni tämän kirjoituksen tekeminen nyt tähän lauantaihin kuten huomaatte, selitän tässä vähän myöhemmin alempana.
Fysiikka menee edelleen matematiikkaharjoitusten parissa, pyöritellään kaavoja edestakaisin ja harjoitellaan tulevaa varten. Varmaan jo ensi viikolla mennään itse fysiikan puolelle. Harjoitukset toki näyttävät olevan fysiikan kaavoja mutta merkkien selityksiä ei käydä läpi.
Työturvallisuuskurssi alkoi, ensimmäiset 4 tuntia lusittu. Sinänsä ihan tärkeää asiaa, pitää varmaan sunnuntaina käydä vihkosta läpi koska maanantaina on aiheesta testin poikasta luvassa.
Matematiikassa touhutaan laskuharjoituksien kanssa, meillähän on siis työn alla 2 laskuharjoitussarjaa mitkä myöhemmin palautetaan Optima järjestelmän kautta. Vähän etukäteen tai itseasiassa paljonkin stressasin sitä että miten tämä opiskelu lähtee, olenko liian vanha, pysyykö tieto päässä, osaanko enää matematiikkaa. Huoli on ollut turha, oikin hyvin sujuu. Jännä miten viime viikko on vähän sumua, mitä tapahtui ja varsinkin minä päivänä mutta 22 vuotta sitten käydyt matematiikan tunnit näyttävät tulevan jostain takaraivosta. Ainakin näiden perus kaavanpyörittelyiden osalta. Seuraavassa luvussa näyttäisi olevan matriiseja, jotain muistikuvia niistäkin on, pistetuloa yms mutta muuten ei ulkoa osaa enää. Saa nähdä muuttuuko tilanne kun käyn oppikirjan esimerkkejä läpi, voihan tuolta otsan takaa taas löytyä jotain muistista.
Valmistustekniikka ja materiaalitekniikka alkoi tosiaan ja jälkimmäisestä labratkin kun edellisessä kirjoituksessa toin ilmi. Nyttemmin tuli sähköposti että valmistustekniikasta tulee myös labra, käymme Peltolan ammattikoulun tiloissa tekemässä työpäivän mittaisen labran missä käydään läpi ymmärtääkseni sorvaus yms metallitekniikkaan liittyviä tehtäviä.
Tuotedokumentaatio eli kavereiden kesken konepiirustus pääsi Autocad-aikaan. Ensimmäinen piirtoharjoitus oli työn alla, kovasti pyöriteltiin kappaletta kädessä ja vielä enemmän päässä. Yllättävän kivuttomasti meni, itselle mahdottoman miellyttävää touhua, aivot saivat käydä maksimilla, korvien välistä jopa kuuli sen raksutuksen kun pyörittelin kappaletta mielessäni. Erityisesti construction line tuli uutena asiana ja niiden käyttö eri muotojen hahmottamiseksi. Oikein miellyttävää touhua, tulen tulevaisuudessa melko varmasti katumaan tätä statementtia.
Tietotekniikka tai tarkemmin Excel-kurssi alkoi, kävimme läpi Excelin eri toimintoja, varsin alkeistasolta lähdettiin. Mikäs siinä, laskeskelin sitten palautettavia tehtäviä eteenpäin tunnilla, jääpä vähemmän tehtävää kotiin. Tässä jäi päällimmäiseksi mieleen erilaisten kaavojen käyttö, niistä pidin erityisesti, matemaattisten laskukaavojen käyttö solun sisällön laskemiseksi vaikutti kivalta.
Keskiviikkona oli kekkerit, FunkTIO 20, kierrettiin eri rasteja ja tehtiin salapoliisiteemaan liittyviä tehtäviä. Keskityimme enemmän juomapuoleen, teimme kyllä rasteja kun niitä vastaan tuli mutte emme ehtineet käydä kaikkia rastipaikkoja läpi. Jotenkin maistui hyvin, oli kiva porukka, juttu lensi ja kaikki olivat hyvällä fiiliksellä. Ilta jatkui kunnes itselle tuli halu lähteä kotiin. Taksi alle ja sillä kotiin. Kun pääsin kotiin ja aloin riisumaan eteisessä niin huomasin että puhelinta ei löydy mistään. Eipä sille enää siinä yöllä pystynyt mitään tekemään ja suoraan sanottuna omassa kunnossa ei ollut niin kamalasti kehuttavaa. Aamuun siis. Heräilin silmä kirkkaana ja aloin vielä kerran pingailemaan puhelinta mutta ei kello saanut yhteyttä puhelimeen. Kateissa se oli. Eikun kouluun tunneille, tietotekniikkaa ja matematiikka.
Yritimme siinä koulun aikana soitella puhelimeen siinä toivossa että joku vastaisi siihen. Muistin kuitenkin jossain vaiheessa että en tainnut muistaa laittaa puhelimen ääniä takaisin päälle koulupäivän jälkeen joten soitot saivat aikaan vain vaimean värinän.
Koulupäivän jälkeen pääsin kotiin ja aloitin hakemaan puhelinta Applen etsi puhelin -järjestelmän kautta. Puhelin löytyikin naapurikaupungista itselle tuntemattomasta osoitteesta. Tässä vaiheessa arvasin jo että puhelin oli jäänyt taksiin ja oli nyt kuljettajan kotosalla.
Tulostin kartan ja lähdin hakemaan puhelinta. Kaarsin oikealle kadulla ja talon pihalle. Hieman pelokkain tunnelmin ja soitin ovikelloa. Oven tuli avaamaan ihan pieni tyttö joka ei kauheasti kehdannut puhella mutta onneksi hänen isänsä tuli ovelle. Näytin hänelle karttaa jonka mukaan puhelimen pitäisi löytyä hänen asunnostaan. Hän sanoi että ei ollut löytänyt mitään mutta yhtäkkiä hän muisti minut "kyllä kyllä, pormestarinkatu, auto on tallissa". Kävimme tallissa ja siellä se taksi tosiaan olikin, kello sai yhteyden puhelimeen, laitoin pingin päälle ja sieltähän se puhelin löytyikin penkin välista auton pelkääjän paikalta. Parit kättelyt ja homma oli sitä myöden selvä. Vähän harmitti että en ollut älynnyt ottaa mukaan vaikka 20 € seteliä minkä olisi voinut antaa vaikka sille pikkutytölle.
Oli vähän jännä päivä ja ke-to yöunet olivat todella huonot joten olin kuolemanväsynyt. En jaksanut tätä blogiakaan päivittää joten nukkumaan, pitkät unet ja tässä ollaan. Muuten, ensi keskiviikkona uudet bileet, MiniKNB eli keltanokkabileet edessä. Toivottavasti tämä kuvio ei toistu.
Mukavaa viikonlopun jatkua, kyllä tämä tästä. Päivä kerrallaan eteenpäin!
Kommentit
Lähetä kommentti